Toinen päivä matkalla alkoi pyhiinvaelluksella Santuario di Madonna di San Lucalle, jossa oli pyhä messu eli katolinen messu piispa Sipon johdolla. Tämä upea kirkko sijaitsee 300m korkealla kukkulalla hieman Bolognan keskustan ulkopuolella. Se näkyy jo Milanosta tullessa siluettina taivasta vasten vihreiden puistojen keskellä ja sinne vie maailman pisin katettu käytävä, jossa on 666 holvia 3,8:n kilometrin matkalla. Tänne käveli suurin osa ryhmästä yhdensuuntaisen matkan ollessa noin 5km, vain osa käytti hyväkseen sikäläistä maisemajunaa eli huonohenkisille ja jalkavaivaisille oli omakustanteinen helpotus.

Tällä kukkulalla on ollut kirkko tai kappeli noin tuhannen vuoden ajan. Perimätieto kertoo, että eräs pyhiinvaeltaja on tuonut Konstantinopolin Pyhän Sofian kirkosta Jumalanäidin ikonin, jonka kerrotaan olevan apostoli Luukkaan maalaama. Nykyinen kirkko rakennettiin 1723. 

Vapaavalintaisen lounaan jälkeen lähdimme jälleen kävelylle keskellä Bolognaa sijaitsevaan Basilica di San Petronioon. Pyhä Petronius oli Bolognan 8. piispa, toimien virassaan 431-450. Länsi-Rooman keisari Theodosius I:n käskynhaltija murhattiin Bolognassa vuonna 381, jolloin keisari määräsi kaupungin purettavaksi. Kun piispa Petronius tuli ensikäynnille Bolognaan, hänen tuli syvä sääli asukkaita kohtaan raunioituneessa kaupungissa ja niinpä uutena piispana hän päätti rakentaa kaupungin uudelleen. Kaupungin esikuva kerrotaan otetun Jerusalemista. Petronius toimi piispana 19 vuotta kuollen 4.10.450, ja hänen muistopäiväänsä vietettiin tällä päivämäärällä aivan keskiajalle asti, jolloin pyhän Fransiscuksen päivä syrjäytti sen ja uusi muistopäivä on 29.10.

Basilica di San Petronio on ehdottomasti Bolognan merkittävin, ja sen koko kyllä häkellyttää. Kirkon pituus on 132 metriä, leveys 66 metriä ja korkeus 47 metriä. Näillä mitoilla se on maailman 10. suurin kirkko ja Italian viidenneksi suurin, edellä ovat Firenzen Duomo, Pyhän Paavalin kirkko Roomassa, Milanon duomo ja Pyhän Pietarin kirkko Roomassa. Kirkon fasadi on outo, keskenjääneen oloinen, mikä oikeasti onkin totta. Lopullisesti paavi Pius IV rakennutti kirkon viereen arkiston, jolloin kirkon laajentumispyrkimykset estettiin. Kirkossa on monia mielenkiintoisia taide-esineitä ja maalauksia. Koska kirkko on yksi merkittävistä turistikohteista, sitä vartioidaan myös jatkuvasti eli panssariautot ja aseistetut vartijat tarkkailevat vierailijoita.

Tämän upean pyhäkön esittelyn jälkeen siirryimme sitten San Domenicon kirkkoon. Pyhä Dominicus ei suinkaan ollut italialainen vaan hän syntyi vuonna 1170 Caleruegassa Espanjassa. Pappisuransa eri vaiheiden jälkeen hän saapui Bolognaan 21.12.1218 johtamaan dominikaanista sääntökuntaa. Bolognasta hän teki saarnamatkoja eri puolille Lombardiaa ja matkusti vielä Roomaan, mutta palasi takaisin. Hän sairastui vakavasti ja kuoli kirkossa 6.8.1221, muistopäivää vietetään 8.8. Pyhiinvaeltajien määrä kasvoi tässä kirkossa, ja parhaat arkkitehdit tulivat rakentamaan arvokkaampaa leposijaa kanonisoidulle Dominucukselle. Myös nuori Michelangelo sai tehtäväkseen veistää puuttuvan enkelin hautamuistomerkkiin. Saimme pitkän ja perusteellisen esittelyn dominikaaniveljeltä kirkosta, pyhäinjäännöshaudasta ja tietenkin myös inkvisition istuntohuoneesta. Upeita teoksia sekä kirkossa että luostarin yhteisissä tiloissa, joissa meitä kuljetettiin.

Näiden upeiden elämysten jälkeen kokoonnuimme hotellimme lähellä olevaan Il Saraceno -ravintolaan, jonka bolognalainen ateriakokonaisuus oli todella täydellinen erilaisine lihoineen.