Sisilian tarinat kiinnostavat minua yhä vaan enemmän. Olen tehnyt kyllä Italiaan useita matkoja, ja aina oivaltanut jotakin tästä maasta ja sen alueiden eroavuuksista.

Olen koulussa opiskellut aikoinaan muinaisista roomalaisista ja oppinut, että Kartago on muuten hävitettävä. Kreikkalaisilla oli kaupunkivaltiot ja sivistystä, olivat taitavia purjehtijoita ja kiersivät pitkin Välimerta. Sain aika nuorena myös kirjan Odysseuksesta. Missähän se lienee? Lukiossa luin latinaa, ja sotien määrä oli sellainen, ettei mieleeni syntynyt mitään kaunista ja herkkää mielikuvaa Välimeren alueesta. Eikä se latinakaan ihan huippua ollut, mutta on helpottanut myöhemmin kielien kanssa ja lääketieteen termeissä.

En siis ole saanut kunnollista kokonaiskäsitystä, ainoastaan sirpaleista tietoa sieltä täältä. Ja kuitenkin historia on aina kiinnostanut. Mutta vuosilukujen ja tapahtumien paino on ollut hurja. Sitten kun tullaan tänne Sisiliaan, olen aivan pihalla tai merellä. Tai hukassa! Millainen tämän saaren historia on? Saanko siitä mitään tolkkua?

Ymmärtääkseni jotakin, olen etsinyt käteeni yhden teoksen, jonka tietoja olen nyt yrittänyt hyödyntää selvittäessäni tämän uskomattoman upean saaren kehityskulkua. Mutta olen myös hyödyntänyt Wikipediaa, yrittäen kuitenkin noudattaa lähdekritiikkiä.

Eri kansojen kerrotaan asuttaneen Sisilian saarta eli sikaanit, sikulit, ausonit ja elymit olisivat näitä asukkaita, mutta keitä he alunperin olivat, siitä ei sitten oikein olla yksimielisiä. Thukydides (tuttu nimi jostain menneisyydestä, oli siis kreikkalainen historioitsija n. 460-401 eKr.) kertoi, että elymit olivat Troijasta tulleita, ja että heidän asuinalueensa oli läntinen osa saaresta. Sikaanit taas asuttivat keskistä ja läntistä aluetta ennen elymejä, ja heitä pidetään jopa saaren alkuperäisimpinä asukkaina.

Ja sitten nuo sikulit, he olisivat ehkä tulleet mantereen puolelta, Calabriasta ja olleet näin itaalisia kansoja, ja ajoitus olisi jo n. 3000 vuotta sitten. Mutta lähteeni ei halua ruveta tätä määrittelemään, koska ei ole siihen niin paneutunut, ja toisaalta noista kansoista ja asutuksesta ollaan kai hiukan erimielisiä. Wikipedian suomalainen kirjoittaja kertoo enemmänkin, mutta mistä lähteistä ne tiedot ovat, siihen en osaa ottaa kantaa.

En voi jättää mainitsematta lähi-idästä saapuneita foinikialaisia, jotka perustivat satamia omaa kaupankäyntiään varten. Hekin saapuivat jo varhain, ja heidänkin jälkensä lienee tunnistettavissa tässä hedelmällisessä maassa.

Mutta sitten saarelle tulivat nuo kreikkalaiset, ja heidän saapumisestaan on enemmänkin tietoa. Karkeasti arvioiden kreikkalaisten läsnäolosta on merkkejä 2700 vuotta sitten, ja ensimmäinen oikea siirtokunta on Naxos, joka on perustettu 734 eKr. Kannattaa kävellä Giardini Naxoksen rannalla, ja katsella Taorminan terasseilta alas lahdelle sillä mielellä, että kreikkalaiset näkivät paikan upeuden ja hiekan puhtauden jo 2700 vuotta sitten! Jotta asian muistaisi, siitä on rannalla muistomerkki ja tietenkin upeita rakennelmia sekä museossa mielenkiintoisia löytöjä.

Naxoksen jälkeen perustettiin Akragas eli nykyinen Agrigento ja Gela, jälkimmäinen 688 eKr ensimmäisenä pysyvänä kreikkalaisten asumuksena. Kreikkalaiset työnsivät alkuperäiset asukkaat kauemmas, eivät suinkaan surmanneet väestöä, joka viljeli viiniköynnöksiä ja oliivipuita ja huolehti maanviljelyksestä.

Sisiliasta tuli kukoistava sivistyneen maailman keskus, monien runoilijoiden isänmaa. Ei voi ohittaa filosofeja kuten Empedoklees, jonka kerrotaan olleen esisokraattinen filosofi. Hän kirjoitti runomuotoisen kaikkeuden syntyä koskevan teorian, joka perustuu neljään alkuaineeseen tuli, vesi, ilma ja maa.

Kreikkalaisen mytologian hahmot liikkuivat saarella, ja on vaikea välillä asioita paremmin opiskelematta sanoa, ketkä ovat oikeita ihmisiä ja ketkä noita tarinoiden sankareita. Tässä minulla on se seuraava urakka! Mielenkiintoista, mutta melko haastavaa!

Jotta tämä Sisilian saaren historia ei olisi liian yksinkertaista, seuraavia tulijoita saarelle olivat kartagolaiset, sitten roomalaiset, barbaarit eli gootit, hunnit ja vandaalit, bysantilaiset ja arabit. Kunhan olen tutustunut paremmin näihin, on seuraavaksi selvitettävä normannit. Ei pidä unohtaa myöskään Espanjan hallintoa, eikä Bourboneita, Napoleonia, Nelsonia ja Hamiltonia. Sitten oli Garibaldi, Mussolini ja toinen maailmansota.

Tekisi mieleni kirjoittaa isolla, että kun minä tämän ja tuon jäniksen saan, niin kolme enää viidestä puuttuu! Reippaasti yli 2500 vuotta käsiteltävänä, ja olen vasta hiukan tutustunut muinaisiin kreikkalaisiin! Mahdankohan minä ikinä saada tätä alkamaani selvitystyötä valmiiksi? Tai siis saankohan ikinä Sisilian menneisyydestä mitään tolkkua? Nyt ainakin jo on käynyt selväksi, miksi tämä lumoava saari on oma maailmansa, oman kielen ja kulttuurin kiehtova Välimeren helmi. Ja miksi se on surullinen tai onneton. Goethe oli oikeassa: Sisilia on kaiken avain.